Miksi palestiinalaiset elävät yhä pakolaisleireissä?

Alex Safian

14.8.2005 

Miksi Gazan palestiinalaiset elävät yhä pakolaisleireissä? Ovatko israelilaiset pakottaneet palestiinalaiset pysymään likaisissa ylikansoitetuissa leireissä? 

Palestiinalaiset elävät yhä pakolaisleireissä jopa Palestiinan itsehallinnon alueella siksi, että PLO vastustaa pakolaisten asuttamista. PLO:n iskulauseen mukaisesti: ”Palestiinan pakolainen ei milloinkaan muuta leiristä muuten kuin palatakseen kotiin (so. Israeliin).” 

Kun PLO on tehnyt kaikkensa pitääkseen pakolaiset leireissä, Israel on tehnyt kaikkensa siirtääkseen palestiinalaiset leireistä uusiin koteihin. Israel jopa aloitti valtion voimakkaasti tukeman ”rakenna oma kotisi” -asutusohjelman pakolaisille. Ohjelman alkuvaihetta kuvattiin seuraavasti: 

Yhdeksän uutta asutuskaavaa on rakennettu tähän mennessä. Ne tarjoavat asunnon noin 10 000 perheelle, jotka ovat valinneet poismuuton leiristä. Jokaiselle perheelle annettiin pala maata, jossa on täysi infrastruktuuri. Uudet asuinalueet rakennettiin valtion maalle kunta-alueille lähelle leirejä, ja jokaisessa oli sähkönjakeluverkosto, vesi- ja viemäriverkostot,… tieverkostot, päällystetyt jalkakäytävät ja huollettu ympäristö. Jokaiseen lähiöön rakennettiin julkisia rakennuksia kuten moderneja koulurakennuksia, terveyskeskuksia ja kauppakeskuksia, ja maata osoitettiin moskeijoita varten.  

…Niin pian kuin pakolainen on saanut talonsa rakennettua, hän saa myös tontin omistukseensa, ja aikanaan hänen omistusoikeutensa kirjataan maarekisteriin.  (Judea, Samaria and the Gaza District, 1967-1987; Israel, Ministry of Defense, 1987)  

Tyhjiksi jääneet asunnot pakolaisleireillä purettiin siinä tarkoituksessa, että saataisiin tarpeeksi vapaata tilaa itse pakolaisleirien muuttamiseksi vähitellen uusiksi asuma-alueiksi pakolaisille.

Ei ole yllätys, että PLO vastusti kiivaasti tätä ohjelmaa. Loppujen lopuksi entisellä pakolaisella, joka asuisi kauniissa kodissa uudella asuinalueella, olisi syytä kannattaa rauhaa ja vastustaa väkivaltaisuuksia, mikä oli vastoin PLO:n strategiaa.  

Yllättävää on se, että myös YK vastusti ohjelmaa ja hyväksyi jyrkkiä päätöslauselmia, jossa vaadittiin, että Israelin pitäisi siirtää palestiinalaiset uusista kodeistaan takaisin likaisiin leireihin. Esimerkiksi YK:n yleiskokouksen päätöslauselma 31/15 (23.11.1976) (UN General Assembly Resolution 31/15)

vaatii jälleen Israelia

a)      ottamaan tehokkaita askelia välittömästi palauttaakseen kyseessä olevat pakolaiset leireihin, josta heidät oli siirretty Gazan kaistalla, ja tarjotakseen riittävästi suojia heidän majoituksekseen;

b)      luopumaan jatkossa pakolaisten siirroista ja heidän majoitustilojensa tuhoamisesta.

Samoin YK:n yleiskokouksen päätöslauselma 34/52 (23.11.1979) (UNGA Resolution 34/52) julisti:

Toimenpiteet, joilla pyritään asuttamaan Gazan kaistan pakolaiset muualle kuin niihin koteihinsa ja tiloille, joilta he joutuivat pakolaisiksi, rikkoo heidän luovuttamatonta palaamisoikeuttaan vastaan;

1. Vaatii jälleen kerran Israelia luopumaan Gazan kaistan pakolaisten siirtämisestä leireiltä ja uudelleen asuttamisesta sekä heidän majojensa tuhoamisesta; 

Ehkä tämän YK:n antaman tuen seurauksena PLO alkoi uhata tappamisella jokaista pakolaista, joka muuttaisi pois leiristä. Muutaman toteutetun tappamisen jälkeen ”Rakenna oma kotisi” –ohjelma sammui, ja siinä on perimmäinen syy, miksi suurin osa Gazan pakolaisista asuu edelleen leireissä. 

Kuinka YK määrittelee, kuka on palestiinalaispakolainen? Ovatko YK:n tilastot pakolaisten määrästä luotettavia? 

YK:n tilastot ovat surullisen kuuluisia epätarkkuudestaan, johtuen ensiksikin siitä, että se määrittelee palestiinalaispakolaisen erikoisella tavalla. UNRWA:n verkkosivujen mukaan (UNRWA website):

UNRWA:n toiminnallisen määritelmän mukaan palestiinalaispakolaisia ovat henkilöt, joiden tavallinen asuinpaikka oli Palestiina kesäkuun 1946 ja toukokuun 1948 välillä ja jotka menettivät kotinsa ja elinkeinonsa vuoden 1948 Israelin ja arabien välisen konfliktin seurauksena. UNRWA:n palvelut ovat kaikkien niiden käytettävissä, jotka elävät sen toiminta-alueella ja täyttävät tämän määritelmän, jotka ovat rekisteröityneet UNRWA:ssa ja jotka tarvitsevat apua. UNRWA:n pakolaismääritelmä kattaa myös vuonna 1948 pakolaisiksi joutuneiden jälkeläiset. Palestiinalaispakolaisten määrä on myöhemmin lisääntynyt 914 000:sta vuonna 1950 yli 4 miljoonaan vuonna 2002 ja jatkaa kasvuaan luonnollisen väestönkasvun seurauksena.  

Pakolaisten jälkeläisten pitämisestä pakolaisina seuraa vakavia ongelmia. Todellakin, tämän määritelmän mukaan yli 500 000 arabimaista vuoden 1948 jälkeen tullutta juutalaispakolaista ovat edelleen pakolaisia huolimatta siitä, että he ovat saaneet Israelin kansalaisuuden kuten ovat myös heidän jälkeläisensä (palestiinalaispakolaisiksihan määritellään myös kaikki ne palestiinalaiset ja heidän jälkeläisensä, jotka ovat saaneet Jordanian kansalaisuuden). Siitä seuraa, että Israelissa elää vähintään 3 miljoonaa juutalaispakolaista arabimaista. 

Tämän lisäksi YK:n määritelmä on ristiriidassa kansainvälisen lain kanssa, jonka mukaan pakolaisten jälkeläisiä ei pidetä pakolaisina. Vuoden 1951 pakolaissopimuksen (Convention Relating to the Status of Refugees) mukaan pakolainen on henkilö, joka perustellusta pelosta joutua vainotuksi rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa tai johonkin sosiaaliseen tai poliittiseen ryhmään kuulumisensa takia on poissa oman kansansa maasta ja ei voi tai ei perustellun pelon tähden halua käyttää tuon maan suojaa; tai henkilö, jolla ei ole kansallisuutta ja joka on joutunut pois maasta, jossa on tottunut asumaan aiemmin, ja ei voi tai ei halua tällaisen pelon tähden palata sinne.   

Tämä määritelmä sulkee pois pakolaisen jälkeläisen pitämisen pakolaisena. YK kiersi tämän ongelman kehittämällä porsaanreiän – tavanomaiset pakolaissopimukset eivät koske niitä henkilöitä, jotka saavat avustusta UNRWA:lta (joka on YK:n avustuselin palestiinalaispakolaisia varten). 

Ovatko YK:n tilastot palestiinalaispakolaisten määrästä tarkkoja?

Eivät, kuten YK itse on myöntänyt. Esimerkiksi UNRWA:n raportti ajalta 1.7.1997-30.6.1998 (Report of the Commissioner-General of the United Nations Relief and Works Agency for Palestine Refugees in the Near East – 1 July 1997 - 30 June 1998) myöntää, että UNRWA:n rekisteröintiluvut perustuvat pakolaisten vapaaehtoisesti antamiin tietoihin, joiden pääasiallinen tarkoitus on olla perusteena pääsylle osalliseksi UNRWA:n palveluista, eikä niitä siksi voi pitää luotettavina tilastollisina tai demografisina tietoina; pakolaisten määrä tällä hetkellä UNRWA:n toimialueella on lähes varmasti vähemmän kuin rekisteröity määrä. 

Koska pakolaisluvut perustuvat vapaaehtoisesti tarjottuun tietoon, jonka tarkoitus on päästä osalliseksi palveluista kuten rahallisesta avusta ja ruoka-annoksista, on ilmeinen houkutus väittää valheellisesti olevansa pakolainen saadakseen palveluja, joihin muuten ei olisi oikeutettu. On myös houkutus olla ilmoittamatta pakolaiseksi luokiteltujen henkilöiden kuolemasta, koska kuolleiden pakolaisavustus lakkautettaisiin. Seuraukset ovat ennustettavissa: UNRWA:n logolla varustettuja riisi- ja jauhosäkkejä on joka päivä myynnissä arabien toreilla esimerkiksi Gazassa ja Jerusalemissa.

Elääkö suurin osa Gazan pakolaisista pakolaisleireissä?

Lyhyesti: ei. Gazan kaistan 1 275 000 asukkaasta YK:n mukaan 961 645 on pakolaisia. Näistä vain 475 111 elää pakolaisleireissä (Luku on UNRWA:n tilastosta 31.3.2005, Table 1.0, Table 2.1.) 

Onko Gaza kaikkein tiheimmin asuttu alue maailmassa?

© www.take-a-pen.org